Tänään oli Irlantilaisten kansallisjuhla, joka tuntui kovasti Kanadalaisiakin innoittavan. Minulla sen sijaan oli juhlafiilis hieman hakusessa, ja se saikin minut miettimään täällä vietettyä aikaa.
Kaikkihan aina kehuvat ja ylistävät vaihdossa olemista ja niitä kokemuksia; "Elämäni parasta aikaa!" ja sitä rataa. Onhan täällä mukavaa ollut, sitä en kiellä, mutta pikkuhiljaa alkaa Saskatoon tuntua entistä tylsemmältä ja surullisemmalta paikalta. Osaltaan tähän fiilikseen vaikuttaa huono menestyminen koulussa, mutta on tässä arjessakin joku pielessä, jos täytyy miettiä milloin täältä pääse pois. Onko tämä on sitten sitä koti-ikävää vai mitä... Toisaalta onhan täältä saanut paljon uusia kavereita, joiden kanssa on tehty hienoja reissuja ja vietetty mukavia iltoja yhdessä, mutta silti päällimmäisenä miellessä on pääsy pois täältä. Ja eikä niinkään pääsy Suomeen, vaan ylipäätään pois Saskatoonista, Saskatchewanista.
Mutta onneksi on valoa tunnelin päässä, ja tuo valo tulee Californiasta. Viikon reissu Los Angelesiin ja San Franciscoon vaihdon päätteeksi tulevat varmasti nostamaan tämän koko reissun arvoa.
 |
| Suckskatoon... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti